Provide / Deprive
- Jukka Varmo
- 18.10.
- 3 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 20.10.
🧭 Disclaimer
Käytän englanninkielisiä termejä, sillä Provide ei ole vain “tarjota” – se sisältää myös huolenpidon, järjestämisen, mahdollistamisen.
Deprive ei ole pelkkä “riistää” – se kantaa mukanaan kokemuksen puutteesta, ulossulkemisesta, näkymättömyydestä.
🔍 Aivan pieneltä vaikuttava juttu onkin tosi iso
Kesken parituntisen keskustelun rekisteröin sivulauseen, joka oli minulle merkityksellisempi kuin koko itse keskustelu. Google X:n entinen dirika Mo Gawdat tokaisi:
“Life has a funny way of balancing between providing and depriving.”
Todentotta – näin on. Teknologisen kehityksen tarjoilemat mahdollisuudet ovat muuttumassa rajattomiksi. Kääntöpuolena vain, että myös menettämisen mahdollisuus kasvaa samassa suhteessa.
Päänvaivaa aiheuttaa se, ettei ole ollenkaan selvää, mikä mahdollisuuksista tuottaa “providingia” pitkässä juoksussa.
Ettei vain pyrkimyksemme tai jo saavuttamamme pois riistäminen “depriving” olisi valintamme lopputulos.
💸 Riskin anatomia
Investoimme jokainen, halusimme tai emme. Melkein jokaiseen investointiin sisältyy riski. Riskin voisi määritellä niin, että se on jotain, minkä voi menettää.
Ne, jotka eivät ole rahan kasvatuksesta kiinnostuneita, investoivat aikaansa ja osaamistaan usein työnantajan määrittelemällä tavalla.
Jotkut puhuvat kädentaitojen ja taiteen arvostuksen palaamisesta. Vaikka kone tekisi jo pian kaiken nopeammin ja paremmin – mukaan lukien runot, taulut ja musiikin – olisi ihmisen tekemä jälki aidompaa ja siksi arvokkaampaa.
Toiset spekuloivat ihmiskunnan surkealla tuhoutumisella.
Yhteistä näille on yksi asia: perinteisiä työpaikkoja ei hetken päästä juurikaan ole.
Tähän asti passiivisuus on tuonut monille turvaa. Se, ettei hirveästi ota riskejä, vaan tekee sen minkä pyydetään. Sekään ei enää tuo turvaa lähitulevaisuudessa.
🏛️ Rakenteiden ristiriita
En ole ollenkaan vakuuttunut, että UBI (Universal Basic Income) olisi valmisteltu käyttöön otettavaksi samassa ajassa, kuin miten yt-neuvottelujen määrä kasvaa yli kriittisen pisteen.
Ajatukseni perustuu osakeyhtiölakiin kirjoitettuun pykälään, jossa yrityksen ensisijainen tarkoitus on tuottaa omistajilleen taloudellista hyötyä.
Pörssi- ja scaleup- yhtiöiden tilanne on vielä paljon rajumpi.
Jos huomasit, käytin aiemmin sanaa “melkein” kun kirjoitin miten jokaiseen
investointiin liittyy riski. Pieni, helposti ohikiitävä sana – mutta olennainen.
🌱 Investointi sisäiseen ilmastoon
On olemassa investointeja, joissa menettämisen riski on olematon. Tarkoitan hyväksynnän ja läsnäolon harjoittelua, omaan hyvinvointiin panostamista.
Kun investoit sisäisen ilmastosi tarkkailun taitoon, vähennät samalla ulkoisten olosuhteiden vaikuttavuutta. Uskon, että tästä taidosta tulee olennainen, kun työmarkkinat rytisevät.
Stressissä ajatus on samea ja kapea. Aggressiivisuus ja välinpitämättömyys lisääntyvät, kun jahtaamme provide-hengessä turvan tunnetta kukin tyylillämme.
🎭 Provide vai deprive
Mikä on sinun suhteesi näihin termeihin?
Mitä sanat provide ja deprive sinulle merkitsevät?
Positiivisen ja negatiivisen varaus tietenkin – mutta mitä sen jälkeen?
Ajattele hedonian kaloritaivasta, jossa yltäkylläisyys vaihtuu diabetekseen huomaamatta. Tai sitä, kun investointi tuotteliaisuuden maksimoimiseksi palkitaan työkyvyttömyydellä.
Tai toisinpäin: kuinka moni lapsi elää ilman vanhemman läsnäoloa, vaikka olosuhteet olisivat loisteliaat.
Molemmissa on keskiössä provide vs deprive.
Kyse on siitä, mille annamme merkityksen. Joskus deprive onkin provide valeasussa – vaikka juuri kokemisen kriittisellä hetkellä äärimmäisen tuskallista.
🧑💼 Lopuksi johtajalle
Ajattele yritysjohtajaa tai lain säätäjää, joka näkee itsensä sijaan ympärillään olevat – yhteisön providerina. Ei puheissa, vaan käytännössä.
Kunnioitus ja arvostus voivat tuottaa paljon ennustamattomia positiivisia johdannaisia.
Menestyvässä yrityksessä voi olla kyse juuri siitä, että oman sisäisen ilmastonsa hyvin tunteva johtaja osaa arvostaa myös muita aivan toisella ”provide” tasolla.
Kiitos, että luit! <3
//Jukka
Neljä ihmiskuratoitua lukusuositusta suoraan tai löyhästi aiheeseen liittyen.
Linkkien takana syventävää tietoa kirjoittajista ja tuotoksesta.
Neurotieteilijä Jeste avaa, mitä viisaus on biologisella ja psykologisella tasolla. Kirja tutkii, miten myötätunto, harkinta ja yhteisöllisyys kytkeytyvät hyvinvointiin – ja miksi ne ovat ihmiskunnan todellisia pääomia. Yksi ehdottomista suosikeistani, johon palaan tämän tästä.
Huomionhallinnan tutkija Jha osoittaa, kuinka mielen harhailu on yksi aikamme suurimpia energiasyöppöjä. Hän tarjoaa tutkittuun tietoon perustuvan tavan vahvistaa keskittymiskykyä. Kirja on täynnä helposti ymmärrettäviä oivalluksia, jotka todella voivat tehdä ison vaikutuksen.
Haidt kuvaa, miten digitaalinen kulttuuri ja sosiaalinen media ovat muovanneet sukupolven, joka elää jatkuvassa virittyneisyydessä. Teos haastaa miettimään, mitä olemme menettäneet – ja mitä voimme vielä palauttaa. Merkittävä kirja, etenkin lasten ja nuorten kanssa toimiville.
Brewer yhdistää neurotieteen ja mindfulnessin selittääkseen, miksi ajaudumme toistamaan itseämme vahingoittavia kaavoja. Hän paljastaa, miten halu, pelko ja lohtu punoutuvat yhteen. Olemme usein hukassa sen kanssa onko toistuva toiminta vain tapa, vai onko se peräti addiktio. Kirja auttaa hahmottamaan tätä.
Kommentit